Biokaasu on uusiutuva, paikallisesti tuotettu polttoaine. Laskentatavasta riippuen biokaasun käyttö vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä jopa 90 % bensiiniin tai dieseliin verrattuna.
Big-biokaasua valmistetaan paikallisissa biokaasulaitoksissa. Vaasan seudulla Stormossen, Pirkanmaalla Pirkanmaan Jätehuolto ja Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalan Jätehuolto valmistavat biokaasua omissa biokaasulaitoksissaan kunkin alueen paikallisista biohajoavista jätteistä, kuten kotitalouksien biojätteistä ja jätevedenpuhdistamojen lietteistä. Periaatteessa mistä tahansa biomassasta voidaan tuottaa biokaasua. Biokaasu on 100 % uusiutuva energiamuoto, sillä se valmistetaan eloperäisistä raaka-aineista.
Biokaasu muodostuu hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa, kun mikrobit hajottavat orgaanista ainesta. Muodostunut biokaasu sisältää suurimmaksi osaksi metaania, lisäksi hiilidioksidia ja pieniä määriä myös rikkivetyä ja vettä. Jalostusvaiheessa hiilidioksidi ja muut epäpuhtaudet poistetaan, jolloin jäljelle jää lähes puhdasta metaania. Liikennekaasun metaanipitoisuus on vähintään 96 %, ja yksi normaalikuutio liikennepolttoainetta sisältää energiaa 9,67 kWh. Esimerkiksi bensiinilitran energiasisältö on 8,9 kWh.
Biomassa biokaasuksi ja liikennekäyttöön
Biojäte ja liete käsitellään biokaasulaitoksien reaktoreissa, joissa vallitsevat hapettomat olosuhteet. Anaerobiset mikrobit hajottavat lietteen ja biojätteen sisältämän orgaanisen aineksen biokaasuksi. Tämä tapahtuu hapettomassa tilassa noin 20 vuorokaudessa ja 55°C:n lämpötilassa.
Biokaasu on reaktorin jälkeen puhdistettava, jotta se on käyttökelpoista liikennepolttoaineena. Kaasu jalostetaan erottamalla metaanikaasu hiilidioksidista. Puhdistuksen jälkeen biokaasusta noin 97 prosenttia on metaania.
Kaasu johdetaan putkia pitkin tai kuljetetaan konteissa kaasuntankkausasemille, joissa sitä voidaan tankata niin henkilöautoihin kuin raskaan liikenteen kalustoonkin. Ennen tankkausta kaasun painetta nostetaan kompressoreilla enintään 300 bariin. Kaasu voidaan myös nesteyttää ja varastoida nesteytettynä, nesteytettyä kaasua voidaan myös tankata myös raskaan liikenteen kalustoon (rekat, laivat). Metaanikaasu muuttuu nestemäiseksi, kun sen lämpötilaa lasketaan noin -160 asteiseksi.
Mädätysprosessissa syntyvä ravinnepitoinen neste sekä biomassasta jäljelle jäävä mädäte voidaan käsittelylaitoksesta riippuen hyödyntää maanparannuksessa ja teollisissa prosesseissa. Näin biomassan sisältämät arvokkaat ravinteet saadaan myös hyödynnettyä!